Turistiopas Lissabonin

Euroopan läntisin pääkaupunki rakennettiin seitsemälle kukkulalle luonnonportin viereen jossa Tagus joki laskee Atlantin valtamereen. Monet Lissabonin kaduista on liian jyrkkiä autoille ja se turvautuu yhä kolmeen köysirata raitiovaunuun kuten myös jättiläismäiseen hissiin (elevador). Lissabon voi ylpeillä myös loistavilla tie- ja vesirakennus taidonnäytteillä, kuten Ponte  25 de Abril (silta nimettiin vuoden 1974 neilikka vallankumouksen mukaan), ja Ponte Vasco da Gama, joka valmistui vuonna 1998 ja yltää yli 17 km.

Suuri osa Lissabonin viehätyksestä juurtaa sen kultaisen ajan voimakkaisiin yhteyksiin ja todistuksena siitä on, leveät ja valkoiset mosaiikki calçada jalkakäytävät, kapeat mukulakivikadut täynnä Art Nouveau kahviloita, ihanasti kunnostetut paikat ja upeat kirkot, puhumattakaan tämän maurilaisen linnan loistokkuuden kruunusta, joka vallitsee vanhassa kaupungissa. Se on historiallisten Bairros (lähistöjen), arkkitehtuurin ja kulttuurin sekoitus joka erottaa tämän pääkaupungin muista.

Keskikaupungissa, löydätte elävän Baixan alueen joka sijaitsee Rossion ja Praça do Comércion keskeisellä aukiolla. Ylempänä, Castelo de São Jorgen ympärillä, löydätte vanhimmat kaupunginosat: Alfama ja Mouraria, tunnettu niiden Fadosta. Bairro Alto ja Santos ovat myös ajattomia, mutta ne ovat luoneet oman nopean ja tyylikkään tunnelman kiitos etevien suunnittelijoiden, uudistajien, muusikkojen ja taiteilijoiden sukupolvelle. Vuonna 1988 tuhoisa tulipalo riehui läpi suurta osaa Chiado aluetta, ja yli 20 vuoden ajan sitä on kunnostettu sen entiseen loistoon, kiitos osalle Portugalin huippuarkkitehtejä, kuten Älvaro Siza Vieira. Länteenpäin, Tagus joki johtaa Belémiin, joka ylpeästi komeilee maaseudun merenkulun menneisyydellä ja seikkailunhaluisten tutkijoiden satumuistomerkkien sarjalla, kuten Jéronimos luostari ja Belém torni.

Mutta Lissabon ei ole ainoastaan historiaa ja siitä on nopeasti tulossa yksi euroopan kuumimmista kohteista, jolle on tyypillistä elävät maahanmuuttaja yhteisöt Portugalin aikaisemmista siirtomaista, kuten Cape Verde, Guinea Bissau, Angola ja Mozambique. Toisaalta, suurkaupungin kokonaisalalla on lähes 3 miljoonaa ihmistä, mutta kun kävelee ympäri Alfaman ja Mourarian vanhojen maurilaisten kaupunginosien mukulakivikatuja, saatte anteeksi että kuvittelette olevanne vanhanaikaisessa maaseutu kaupungissa. Tämä tekee kaupungista niin erikoisen: toisaalta uudenaikainen euroopan pääkaupunki, ja, toisaalta, paikka jossa aika tuntuu unohtuneen, hitaasti kulkevan arkipäivän tuoksuilla, näyillä ja äänillä, kuten vanha nainen mustissa vaatteissa laittaen vaatteita kuivumaan, tai työmiesten ryhmä grillaamassa sardiineja kadulla.